23 Dal Polo Nord
Lo spezzatino di Santa Klaus
di Sari Torvinen   

Share

Kuudelle henkilölle tarvitaan noin kilo poronpaistia, voita, sipulia ja hyvä rautapannu. Poroa voi olla vaikea löytää Italiasta. Sinun on tultava Napapiirille, lähelle paikkaa mistä minä tulen. Tämä on tehty syötäväksi pakkasella. Noin 20 astetta on sopiva. Lihan on oltava pakastettua. Sulaa lihaa ei voi vuolla. Kun liha on juuri ja juuri sulanut, leikkaa paisti paperinohuiksi siivuiksi. Ota rautapannu ja käristä lihasiivut reilussa parissa sadassa grammassa voita. Kuumota siivut puolikypsiksi. Silppua joukkoon pari sipulia, suolaa ja reilu desi vettä. Joidenkin mielestä mukaan kuuluu myös pippuri, mutta äitini ohje on, riista ei sitä tarvitse. Kypsytä lihaa hiljaisella tulella pari tuntia. Vanhan eläimen liha vaatii enemmän aikaa kuin nuoren. Maista. Syö perunoiden ja puolukkahillon kera.

 

 

Traduzione italiano

Per gustare meglio lo spezzatino di renna è preferibile che fuori ci siano almeno 20 gradi sotto zero, cosa che accade non di rado qui a Kemijärvi, nella Lapponia finlandese, 80 chilometri a nord del Circolo polare artico, nelle terre di Santa Klaus. Per sei persone un chilo abbondante di lombo di renna, tenuto in freezer e poi tagliato in fette sottili come sfoglie. Un tegame d’acciaio grande, 200 grammi di burro salato, fiamma molto alta: in pochi minuti le sfoglie di renna imbruniranno, aggiungere due grandi cipolle affettate, abbassare la fiamma, versare un bicchiere d’acqua e sale a piacere, cottura lenta per due ore. Qualcuno mette pepe abbondante ma mia madre dice che non serve, la carne di renna è già forte di suo. Servire con salsa di mirtillo rosso e patate lapponi bollite con affetto, sono lunghe e sottili, si rompono facilmente. Capito perché è meglio che fuori ci siano almeno 20 gradi sotto zero?

 

 

Share